Niin kauan kuin videopelejä on ollut olemassa, ovat huolestuneet vanhemmat toppuutelleet jälkikasvuaan pelaamasta liikaa. Pelejä on syytetty milloin mistäkin, kuten kaikkea muutakin populaarikulttuuriin liittyvää elokuvista piirrettyihin. Harva kuitenkaan arvasi, miten merkittäväksi alaksi pelaaminen nousee tulevien vuosikymmenten aikana ja kuinka suuret rahat siinä pyörii kansainvälisellä tasolla. Jos pitää pelaamista vain teinien harrastuksena, voi ajatus ammattipelaamisen rankkuudesta kuulostaa absurdilta. Pärjäämiseen vaaditut harjoitusmäärät ovat kuitenkin perinteiseen urheiluun verrattuna jopa suurempia.
Ammattipelaaminen on varmasti monen pelaamisesta innostuneen nuoren unelma-ammatti ainakin jossain vaiheessa elämää. Ammattilaiseksi pääsy on ollut kuitenkin yhtä monelle saavuttamaton tavoite. Lahjakkaiden, paljon aikaa harjoitteluun käyttävien pelaajien e-urheiluharrastus voi nopeasti muuttua ammattimaiseksi. Ammattipelaajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ansaitsee elantonsa pelaamalla. Pelaaja voi olla osa-aikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa jonkin yrityksen tai yhdistyksen kanssa ja pelata tavoitteellisesti pelin kansallisissa ja kansainvälisissä turnauksissa. Sponsorisopimuksilla saadaan mahdollisesti välineet itse pelaamiseen ja vielä kotikäyttöön qled -varustetut tv:t ja muut herkut.
Ammattipelaamisen kehittyminen on viime aikoina tuonut elektroniselle urheilulle runsaasti julkisuutta. Miljoonat ihmiset seuraavat kuukausittain erilaisia peliturnauksia ympäri maailmaa. Tästä syystä myös suuret kaupalliset toimijat ovat kiinnostuneita turnausten järjestämisessä ja sponsoroinnissa. Alan merkittävä kasvu tuottaa uusia mahdollisuuksia kohdennettuun markkinointiin. Sponsorit tuovat ammattipelaajan arkeen jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Tarkoituksena on tukea kehitystä ja huolehtia turnauksiin osallistumisen kuluista sekä matkakustannuksia. Vastavuoroisesti pelaaja sitoutuu tuomaan esille sponsoriaan esimerkiksi pukeutumalla turnauksissa yhteistyökumppaneiden logoilla varustettuihin vaatteisiin.
Pelaamisen ominaisuuksia
Elektroninen urheilu on kasvava ala, jolle syntyy maailmanlaajuisesti jatkuvasti uusia työpaikkoja toiminnan kehittyessä ja muuttuessa yhä ammattimaisemmaksi. Suomestakin on tullut varteenotettava e-urheilun jättiläinen, vaikka maamme ei mikään valtava olekaan. Suomesta on tullut monia merkittäviä e-urheilualan tähtiä. Syiksi on ehdotettu esimerkiksi tehokkaita nettiyhteyksiä sekä pitkiä ja pimeitä talvia. Päivittäiset harjoitusmäärät ovat usein 8 tuntia tai enemmän. Vaikka itse harjoittelu viekin huomattavasti aikaa, sitä voi tehdä vaikka omassa makuuhuoneessa. Välineiden pitää olla priimaa, esimerkiksi qled -näytöt ja kunnolliset pelituolit.
Luonnollisesti ammattimaiselta pelaajalta vaaditaan monenlaisia ominaisuuksia. Keskivertopelaajan reaktionopeus on 300-500 millisekunnin välillä, kun taas ammattilaispelaajilta on kellotettu 100-250 millisekunnin reaktioaikoja. Ammattilaispelaajilla reaktioaika on siis selkeästi nopeampi, mutta reaktionopeus ei ole vain geeneissä. Pelaajat eivät vain pelaajat istu päivästä toiseen tietokoneella energiajuomia lipittäen. Ammattilaispelaajat keskittyvät paljon fyysiseen kuntoonsa liikkumalla ja syömällä hyvin. Vastaavasti tämä myös parantaa henkistä puolta.
Ammattipelaamisen muodot
Pelistä riippuen huipputasolla menestyvät pelaajat voivat ansaita vuosittain kymmenistä tuhansista miljooniin euroihin. Nämä ovat useimmiten varsinaisen palkan, sponsorisopimusten ja palkintorahojen muodossa. Rahan ohella pienemmät pelaajat saavat sponsoritavaraa, kuten koneita, qled -televisioita tai puhelimia. Menestyvät huippupelaajat ovat monissa maissa julkisuuden henkilöitä. Heiltä löytyy faneja ja seuraajia. Pelaamisella miljonääriksi tulleiden määrä kasvaa jatkuvasti, mutta tällä hetkellä heitä on noin sata. Eniten palkintorahaa on voittanut Dota 2 -ammattilainen Johan ”N0tail” Sundstein, jonka saldo on 6,9 miljoonaa dollaria.
Vaikka ammattipelaaminen on kasvanut viime vuosina hurjasti, harvan pelaajan kilpaura jatkuu yli kolmekymppisenä. Pelaajien suurimpia ongelmia ovat burnoutit ja käsivaivat. Kilpapelaajien urat ovat tällä hetkellä huomattavasti lyhyempiä kuin vaikkapa ammattijalkapalloilijoilla. Intohimo pelaamiseen saattaa myös hävitä iän myötä. Elämäntilanne muuttuu, prioriteetit vaihtuvat. Turnauspelaaminen kuitenkin vie usein kodista kauas ja kisoja järjestetään ympäri maailmaa käytännössä viikoittain. Kukaan ei jaksa sellaista kovinkaan pitkään.
Ammattipelaamisen jälkeen osa pelaajista jatkaa uraansa striimaamisen parissa. Striimaaminen esimerkiksi Twitch-palvelun kautta toimii elinkeinona etenkin nykypäivän vaikuttajamarkkinoiden kautta.
Lähteet: Iltasanomat, Pelaajat.com, SEUL, YTK-Yhdistys
