Moni suomalaisvanhempi hankkii kesän aikana koulunsa aloittavalle lapselle ensipuhelimen, joka on yhä useammin älypuhelin. Pienen lapsen puhelimen käyttöön liittyy kuitenkin useita huolia. Elisan kyselyssä selvitettiin vanhempien huolia liittyen lapsien netin käyttöön*. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta on vähintään melko huolissaan netin sisältöjen haitallisuudesta lapsille. Keväällä alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti vanhempien huolta yli puolella vastanneista.
Eniten huolestuneita löytyy 7-9-vuotiaiden lasten vanhemmista, sillä tutkimuksessa tässä ryhmässä huolestuneiden määrä kohosi 74 prosenttiin. Kyselyyn vastanneiden vanhempien mukaan 92 prosentilla yli 7-vuotiaista on käytössä älypuhelin – Kuitenkin vain vajaa puolet vastanneista vanhemmista kokee, että älypuhelin on soveltuva laite 7-8-vuotiaalle.
‒ Olemme Elisalla havainneet, että vanhemmat ovat ristipaineessa ensipuhelimen hankinnan edessä – lapsille ei enää kelpaa ns. peruspuhelin, jossa ei ole nettiä ja tarvetta on yhteydenpidolle sekä lapsen paikannukselle. Älypuhelimessa sisältöjen saatavuutta on haastavaa rajata, joten olemme etsineet suomalaisten ongelmaan muita ratkaisuja, jolla voisimme vähentää vanhempien huolta. Suosittelemme älypuhelimen sijaan lapsille ensipuhelimeksi ns. kellopuhelinta, joka näyttää älykellolta ja on tarpeeksi ”cool”. Sillä on mahdollista pitää sujuvasti yhteyttä, vaikka nettiin ei pääsekään, kertoo Elisan älykkään elämän kasvuliiketoiminnoista vastaava johtaja Olli-Pekka Nokkonen.
TikTok on suurin huolenaiheuttaja ‒ Tietoturva ja pelaaminen eivät erityisesti huoleta
TikTokin käytöstä oltiin erityisen huolissaan, sillä 78 prosenttia vastanneista nimesi sen eniten huolta aiheuttavaksi sisällön kulutuskanavaksi. TikTokin käytöstä huolta aiheutui 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin YouTuben käytöstä, joka oli toiseksi eniten huolta aiheuttava kanava (ks. listaus alla).
Netin sisällöistä huolestuneista vanhemmista lähes kaikki, 91 prosenttia, on huolestuneita nimenomaan altistumisesta sopimattomille sisällöille. 60 prosenttia oli huolissaan myös mahdollisesta kommunikoinnista vieraiden ihmisten kanssa ja 55 prosenttia fyysisestä passivoitumisesta tai liikunnan vähentymisestä. Tutkimuksen mukaan noin joka kuudennen lapsen liikkuminen onkin vanhempien arvioiden mukaan vähentynyt pysyvämmin koronarajoitusten poistumisen jälkeen. Sen sijaan tietoturva huoletti vain reilua kolmasosaa vastanneista, kuin myös pelaaminen huoletti vain vajaata kolmasosaa vastanneista.
‒ Koronarajoitukset vähensivät monien lasten liikuntaa, ja tilanne näyttää lisänneen huolta erityisesti yli 13-vuotiaiden lasten vanhemmissa, joista 60 prosenttia vastasi rajoitusten lisänneen huolta vähentyneestä liikunnasta. Erilaiset liikuntasovellukset tai urheilua mittaavat kellot voivat innostaa liikkumaan enemmän, sanoo Nokkonen.
Tutkimuksen mukaan vanhempia ei erityisemmin huoleta lapsen liikkuminen yksin, sillä vain neljäsosa kokee huolta lapsen liikkuessa yksin. Lapsen digitaalinen paikannus on silti monelle vanhemmalle tärkeä ominaisuus.
‒ Paikannus on ensipuhelimessa haluttu ominaisuus erityisesti siitä syystä, että se helpottaa arjen hallintaa ja lisää vanhemman omaa mielenrauhaa. Se myös mahdollistaa lapsen itsenäistymisen tukemisen ilman jatkuvaa perään kyselyä. Esimerkiksi on helpompi laittaa ruoka lämpiämään oikeaan aikaan kun voi arvioida kauanko kotimatka tulee kestämään. Älypuhelimen lisäksi kellopuhelin mahdollistaa lapsen paikantamisen, sanoo Nokkonen.
83 prosenttia 4-12-vuotiaiden lasten perheistä on sovittu pelisäännöt puhelimen käytölle
Vain yli puolelle 4-12-vuotiaista lapsista on asetettu selkeä ruutuaika sosiaalisessa median ja internetin käytölle. Sovitut säännöt aiheuttavat kuitenkin usein kitkaa, sillä puolet vastanneista 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmista kertovat, että sovituista säännöistä joudutaan vähintään melko usein väittelemään.
Kellopuhelimet ovat Suomessa vielä tuntemattomia
Kyselyn vanhemmista 82 prosenttia ei ollut kuullut kellopuhelimista, vaikka esimerkiksi Elisan tarjonnassa niitä on ollut jo vuoden verran. Pohjoismaissa kellopuhelimet ovat Elisan Nokkosen mukaan noin kaksi kertaa yleisempiä kuin Suomessa. Elisalla tutkitaan parhaillaan, millaisia erilaisia haasteita kellopuhelin voisi tulevaisuudessa ratkaista.
‒ Elisan tavoite on auttaa suomalaisia pitämään huolta heille tärkeistä ihmisistä ja asioista digitaalisten palveluiden ja välineiden avulla. Tutkimme aktiivisesti suomalaisten tarpeita ja kehitämme niihin sopivia ratkaisuja yhdistämällä alansa parhaat innovaatiot ymmärrykseemme digitaalisesta maailmasta ja suomalaisten tarpeista, sanoo Nokkonen.
TOP 5 eniten vanhempia huolettavat kanavat (huolestuneiden osuus vastaajista)
*=Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 602. Tiedonkeruuaika oli 18.5-30.5.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 4,0 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Elisa Oyj.
Lähde: Elisa
Katso myös: Paras puhelin
