Savonia-ammattikorkeakoulu ja teknologiayritys Softability tuottivat yhteistyössä Puumala pikatestin tutkimusprosessin virtuaalisen ohjeistuksen käyttäen Microsoft Dynamics 365 Guides -sovellusta (myöhemmin D356 Guides). Puumala pikatesti on laboratoriotutkimus, jolla selvitetään myyräkuumeen aiheuttamia IgM-luokan vasta-aineita. Virtuaalista työohjetta seurataan Microsoft HoloLens 2- älylaseilla. Softability ohjeisti Savonia-ammattikorkeakoulun henkilökuntaa käyttämään HoloLens 2 -älylaseilla toimivaa sovellusta.
Sovelluksen tarkoitus on nopeuttaa laboratoriotutkimusten suorittamista, vähentää virheitä, parantaa tutkimuksen laatua ja tehostaa työntekijöiden perehdyttämistä tutkimuksen suorittamiseen. Sovellusta on testattu Savonia-ammattikorkeakoulun toimesta ja se on todettu toimivaksi opiskelijoiden harjoitteluun sekä työelämässä kyseisen tutkimusprosessin ohjaukseen.
Virtuaalinen ohjeistus tuotettiin osana Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimaa ESR-rahoitteista “Future Technologies in Education” (FutureEdu) -hanketta. Hankkeessa on kehitetty työelämälähtöisiä virtuaalisia oppimisympäristöjä, joita voidaan hyödyntää terveysalan opiskelijoiden ja jo työelämässä olevien oppimisessa, perehdyttämisessä sekä tutkimus- ja työprosessinohjauksessa.
Yhdistetty todellisuus (Mixed Reality, MR) ja älylasit nopeuttavat monivaiheisten työtehtävien suorittamista
Kliinisen mikrobiologian laboratoriossa työskentelevien laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden suorittamien laboratoriotutkimusten määrä on kasvava. Laboratoriotutkimukset edellyttävät työohjeiden tarkkaa noudattamista. Tutkimusmääristä ja laatuvaatimuksista johtuen kokeneetkin työntekijät tarvitsevat työohjeita eri työtehtävien suorittamiseen. D365 Guides -alustalla toteutetun HoloLens 2 -älylasisovellus nopeuttaa monivaiheisten työtehtävien suorittamista ja mahdollistaa kädet vapaana työskentelyn.
MR-teknologiaa hyödyntävien HoloLens 2 -älylasien kautta on mahdollista välittää virtuaalisia työohjeita, jotka näkyvät katsojan näkökentässä osana reaalimaailman näkymää. Näin todellisen maailman näkymä ja virtuaalisesti tuotetut elementit yhdistyvät lisäten ympäristöstä saatavaa informaatiota. Teknologia mahdollistaa kädet vapaana työskentelyn, jolloin työntekijät pystyvät keskittymään työtehtävän suorittamiseen työohjeiden seuraamisen ohella. Kun työohjeiden seuraaminen on tehty helpoksi, työn tehokkuus, tarkkuus ja laatu paranevat.
Sekä opiskelijat että työntekijät voivat sovelluksen avulla perehtyä itsenäisesti työtehtäviin ja harjoituksiin, jolloin opettajien ja perehdyttäjien aikaa vapautuu muiden työtehtävien suorittamiseen. Kokemuksellinen oppiminen eli tekemällä itse on myös tutkitusti tehokas oppimismuoto, jolloin oppiminen on innostavaa, nopeampaa ja muistijälki on pitkäkestoisempi.
”FutureEdu-hankkeen aikana on ollut arvokasta tehdä yhteistyötä teknologiayritysten kanssa ja tuottaa yhteistyössä koulutuksen ja työelämän yhteisiä virtuaalisia oppimisympäristöjä. Hankkeen aikana saadun palautteen mukaan uudet oppimisympäristöt ovat innostavia, motivoivia, mukaansatempaavia ja oppimista edistäviä.”, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori ja FutureEdu-hankkeen projektipäällikkö Anssi Mähönen, ja jatkaa:
“Erityisen merkityksellistä on ollut huomata tämän COVID-19 pandemian aikana, että nämä ympäristöt ovat mahdollistaneet joustavan, turvallisen ja kustannustehokkaan toiminnan jatkumisen. Monet sovellukset mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun Savonia-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi ympäristöt mahdollistavat monin eri tavoin työelämän kehittämisen ja työelämän toimintojen jatkumisen haastavissa yhteiskunnan olosuhteissa.”
Lähde: STT Info