Kuinka monta laitetta teillä on kotona, jotka ovat itsenäisiä laitteita – yhteydessä nettiin? Tiedätkö, mitä ne oikeasti lähettävät tai vastaanottavat tiedon muodossa, ja oletko tietoinen, että nykyään ollaan teollisen aikakauden 4.versiossa? Teollisuus 4.0 tarkoittaa tätä aikaa, missä laitteet keskustelevat entistä enemmän keskenään optimoiden omia toimintojaan. Me ihmisetkin pyrimme optimoimaan omaa aikaamme ja tekemistämme. Me voimme esimerkiksi haluta päästä pelaamaan vedonlyöntiä nopeammin kuin ennen käyttämällä pay n play vedonlyönti sivustoja, tai haluamme pelata digipelejä juuri silloin kuin haluamme ja missä haluamme – siksi yli 50 % suomalaisistakin aikuisista pelaa jo 2023 jotain digipeliä aktiivisesti, missä sitten saattuukaan olemaan.
IoT eli tavaroiden netti tarkoittaa sitä, että kotona voi olla esimerkiksi kameravalvonta, joka on suoraan netissä kiinni ja voi katsella kameroiden välityksellä livenä mitä kotona tapahtuu- mutta toisaalta järjestelmä voi automaattisesti liikkeen havaittuaan kertoa toiselle järjestelmälle esimerkiksi vartiointiliikkeessä, että kohteessa on meneillään murto – mutta koska kamerassa alkaa olla jo vähän myös tekoälyä, tunnistavat ohjelmistot jo, onko kyseessä eläin, vai sittenkin ihminen – joten väärien ja turhien hälytysten määrät ovat vähentyneet.
Teollisuudessa IoT ja tekoäly tekevät joka minuutti päätöksiä tuotteiden valmistamisen erivaiheissa. Robotiikka ja tekoäly ovat ihmistä tarkempia ja nopeampia- joten tuotanto on pitkälti varmempaa ja tuotantomäärät suurempia, kun vielä nykyään nämä laitteet keskustelevat keskenään ja pystyvät optimoimaan omat tekemisensä toisten laitteiden kanssa siinä samassa tuotantoketjussa. Tässä vaiheessa jollakin voi jo tulla mieleen elokuvat, kuten Terminator…. mutta nämä laitteet ja niiden optimoinnit ja kehitysmahdollisuudet ovat rajattuja todella pienelle alueelle ja pienelle toiminnalle, ne eivät sentään vielä ala rakentaa toisiaan… vielä.
Digitalisaation ja vapaa-aikamme muuttuminen
Olet varmasti huomannut, kuinka nykyään kaikki palvelut ovat saatavilla lähes joka päivä. Kaupat ovat auki vuoden jokaisena päivänä. Ennen liikkeet ja palvelut olivat saatavilla pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaiseen ja vähän aikaa lauantaisin – sunnuntai oli lähes kaikille lepopäivä – tämä oli teollisen aikakauden, työntekemisen yhteiskunta. Sitten tulivat robotit, teknologia ja digitalisaatio ja työ alkoi teollisuudessa helpottua ihmisille, työpaikat siirtyivät teollisuudesta palvelualoille, tuli netti ja mobiililaitteet ja huomaamattamme olemme yhteiskunnassa, missä nämä arjen ja viikonloput rajat ovat hävinneet. Töitä tehdään tasaisesti jokaisena päivänä, eikä vapaat sijoitu enää tasaisesti 1-2 päivää viikonlopulle. Samalla vapaa-ajan määrä on lisääntynyt, sekä erilaiset palvelut vapaa-aikaan, uusimpana mm. virolaiset nettikasinot ovat tulleet suomalaisten pelattavaksi ja verovapaina.
Vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää
Vuoden 2019 vapaa-aikatutkimus kertoi jo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista, mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Yhteydenpito ystäviin on muuttanut muotoaan, ja matkailu on monille entistä tärkeämpi osa vapaa-aikaa. Mökkeily pitää kuitenkin edelleen pintansa suomalaisten vapaa-ajanvietossa, myös nuoremmilla ikäpolvilla.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksissa on selvitetty laajasti suomalaisten vapaa-aikaa jo 40 vuoden ajan. ”Vapaa-aikatutkimuksen otos on kattanut 1980-luvulta lähtien koko 10 vuotta täyttäneen väestön. Tämä mahdollistaa myös sekä lasten ja nuorten että ikääntyneiden arjen kokemisen kartoittamisen”, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi.
Katsaus historiaan – mikä antaa pohjan meidän nykyisyydelle
Suomi on muuttunut maatalousyhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi, elintaso on noussut selvästi, Suomi on kaupungistunut ja hyvinvointi sekä yltäkylläisyys ovat lisääntyneet. Maa- ja metsätalouden osuus on kutistunut lähes puolesta noin kolmeen prosenttiin. Teollisuuden ja rakennustoiminnan osuus on puolestaan noussut runsaasta viidenneksestä kolmannekseen. Palvelujen osuus on kasvanut runsaasta neljänneksestä kahteen kolmasosaan.
Itsenäisyyden ajan alkuun verrattuna nyt tuotetaan yli 60-kertainen määrä teollisuustuotteita käytettäväksi kulutukseen, investointeihin tai vientiin. Henkeä kohti laskettu kansantuote kymmenkertaistui jo 1970-luvulle tultaessa verrattuna aikaan sata vuotta aiemmin. Suomen talouskasvu oli 1960-luvulta 1990-luvulle vauhdikkaampaa kuin minkään muun OECD-maan.
Näin voimakas elinkeinorakenteen murros ja elintason nousu on heijastunut myös suomalaisten vapaa-ajanviettotapoihin. Vielä 1950-luvulla suurin osa kansasta asui maaseudulla ruumiillista työtä tehden ilman teknisiä välineitä. Suurin osa ajasta kului työn parissa, eikä vapaaaikaa juuri ollut. Jos maatalon töiltä aikaa jäi, kyläkentillä tai kentän virkaa toimittavilla niityillä tai aukeilla harjoiteltiin ja kilpailtiin usein liikunnallisissa riennoissa. Liikunta ja urheilu olivat keskeisiä nuorison harrastuksia, koska nuorisokulttuuria ei ollut samalla tavalla kuin tänä päivänä. Urheilurientojen lisäksi väki kohtasi lavatansseissa, seurojentaloilla ja maitolaitureilla.
Maa- ja metsätalouden koneistumisen myötä työvoiman tarve maaseudulla väheni 1960-luvulla selvästi ja sadat tuhannet ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin, maatilalta palkkatyöhön. Suomi muuttui lyhyessä ajassa maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuusja palveluyhteiskunnaksi.
Kun arki muuttui fyysisesti aiempaa kevyemmäksi ja vapaa-aika lisääntyi, oli laajoilla ihmisryhmillä nyt ensi kertaa mahdollisuudet kuntoliikunnan harrastamiseen. Kilpaurheilijoiden lisäksi myös tavallinen kansa ryntäsi lenkkipoluille ja kuntoliikunta haastoi kilpa- ja huippu-urheilun. Kuntourheilun nousun myötä siihen liittyvät massatapahtumat alkoivat yleistyä. Myös lajien, seurojen, seurajäsenten ja liikuntapaikkojen määrä alkoi voimakkaasti kasvaa. Liikunnan kirjo monipuolistui. Vaihtoehtoisia liikuntakulttuurin muotoja alkoi ilmaantua varsinkin 1980-luvulta alkaen.
Niin ikään vapaa-ajanvietto kaupallistui. Suuret ostoskeskukset ajanviettopaikkoina yleistyivät. Myös erilaisista teemapuistoista, museoista, laivoista, urheiluareenoista, hotelleista, ravintoloista ja eläintarhoista tuli ostoskeskusten kaltaisia kulutuskeskittymiä, joissa ihmiset viettivät aikaansa. Vapaa-ajan palveluita ja elämyksiä tuottavan teollisuuden merkitys kasvoi – ja mitä internet toikaan tälle puolelle….
Kun luit tuon ylläolevan, niin mieti noita asioita ja vertaa, mitä näet kulkiessasi kaupungilla- kuinka aika onkaan muuttanut meidän käyttäytymistämme, tekemisiämme sekä yhteiskunnan rakenteita.
