DNA:n vuosittaisen Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee jatkuvan digipalvelujen käytön haittaavan keskittymiskykyään. Älylaitteiden käyttöä tahdotaan rajoittaa omatoimisesti, mutta moni pitää sitä vaikeana. Digitaalisuuden positiiviset ja negatiiviset puolet korostuvat varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Etenkin alle 35-vuotiaat pitävät puhelimelta irrottautumista haastavana. Silti vanhempien arvion mukaan jopa 36 prosenttia 13–16-vuotiaista nuorista on halunnut itse rajoittaa puhelimen parissa viettämäänsä aikaa. Toisen kerran 1.10.2023 vietettävä Älyvapaapäivä haastaa jokaisen laittamaan älylaitteet sivuun.
Älylaitteiden käytön rajoittaminen on yhä enemmän mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. DNA:n Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen mukaan jopa viidesosa suomalaisista rajoittaa netin ja älylaitteiden käyttöään. Lisäksi lähes 40 prosenttia kaikista vastaajista kokee digitaalisten palveluiden haittaavan keskittymistään.
“Älylaitteiden rajoittamisen trendi näyttää tutkimustiedon valossa vakiintuneen. Moni kuitenkin kokee laitteilta irrottautumisen vaikeaksi. Varsinkin alle 35-vuotiaat pitävät puhelimelta irrottautumista haastavana. Toisaalta he myös rajoittavat netissä ja puhelimen parissa viettämäänsä aikaa muita ikäryhmiä enemmän. Digitaalisuus onkin tuonut mukanaan valtavasti hyvää, mutta tahdomme myös herättää keskustelua fiksusta puhelimen ja älylaitteiden käytöstä. Vaikka älylaitteet ovat tärkeitä, ne on hyvä myös laittaa välillä sivuun. Siksi kannustamme kaikkia, joille se vain on mahdollista, viettämään Älyvapaapäivää”, sanoo DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
Laitteilta irrottautuminen on haastavaa kaikenikäisille ja varsinkin nuorille. Peräti yli puolet 16–24-vuotiaista pitää netin ja puhelimen ääreltä irrottautumista vaikeana. Myös lähes puolet 25–34-vuotiaista pitää laitteelta irrottautumista vaikeana. Ruutuaika herättää paljon keskustelua myös 5–16-vuotiaiden lasten ja nuorten perheissä. DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista rajoittaakin lapsensa puhelimen käyttöä. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista näin tekee hieman yli puolet.
“Lasten on tärkeä oppia olemaan välillä ilman älylaitteita. Näin voidaan maksimoida niiden hyödyt ja minimoida riskit. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on huolehtia, että tekemistä ja yhdessäoloa on myös ilman digilaitteita. Vanhemmille tämä voi olla haastavaa, koska he itsekin viettävät aikaa laitteilla ja niiltä irrottautuminen voi olla myös heille haastavaa”, lisää Suojellaan Lapsia ry:n kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo.
“Kouluikäisten vanhemmille suunnatusta tutkimuksestamme kuitenkin selviää, että valtaosa perheistä viettää myös säännöllisesti älylaitteetonta aikaa. On kiinnostavaa, että vanhempien asettamien pelisääntöjen lisäksi myös reilu kolmasosa 5–16-vuotiaista lapsista ja nuorista rajoittaa itse omaa älylaitteiden käyttöään”, lisää Tolvanen.
Tietoinen älylaitteeton aika vaatii harjoittelua
Laitteille voi asettaa konkreettisia ruutuajan ja somesovellusten käyttöajan rajoituksia, mutta niitä hyödynnetään melko vähän. Sen sijaan Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan suosituimpiin käytössä oleviin rajoittamiskeinoihin lukeutuvat puhelimen pitäminen äänettömällä sekä puhelimen käytön vähentäminen ennen nukkumaanmenoa.
Ajanvietto tietoisesti ilman älylaitteita vaatii kuitenkin harjoittelua. Yksi keino opetella älylaitteiden tietoista käyttöä on viettää Älyvapaapäivää tai lyhyempiä pätkiä ilman laitteita. Aikuisen esimerkillä on suuri merkitys sille, miten lapset oppivat digilaitteiden fiksua käyttöä ja laitteiden käytön tauottamista. Arjessa on paljon automatisoitunutta puhelimen käyttöä, josta on hyvä opetella pois.
“Aikuisten teoilla on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä aikuiset sanovat. Lapselle kannattaa sanoittaa ääneen, että älylaitteesta irrottautuminen on vaikeaa myös aikuiselle. Ilman puhelinta oleminen on vähän kuin urheilu tai ulkoilu – aina ei huvittaisi, vaikka ymmärrämme sen olevan meille hyväksi. Aloittaminen on vaikeaa, mutta jälkikäteen tulee hyvä fiilis”, Leivo kannustaa.
DNA kannustaa kaikkia viettämään älylaitteetonta aikaa osallistumalla valtakunnalliseen Älyvapaapäivään 1.10.2023. Älyvapaapäivää vietettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Älyvapaapäivä haastaa laittamaan laitteet sivuun ja kutsuu jokaista keskittymään laitteiden sijaan itselle merkityksellisiin asioihin.
Lue lisää Älyvapaapäivästä: dna.fi/alyvapaapaiva
Tiedote / Lähde: DNA (STT)
Muuta mielenkiintoista luettavaa
PC-pelit: Viihdettä ja haastetta
PC pelit tarjoavat laajan valikoiman viihdettä ja haastetta pelaajille ympäri maailman. Ne kattavat monipuolisia genrejä, kuten toimintaa, seikkailua, strategiaa ja roolipelejä. PC- pelaaminen mahdollistaa myös moninpelikokemukset ystävien kanssa verkossa. Pelit tarjoavat paitsi hienoja tarinoita ja grafiikkaa myös mahdollisuuden kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja tiimityötä. Ne ovatkin vakiintunut osa nykyaikaista viihdemaailmaa ja tarjoavat loputtomasti elämyksiä pelaajille.
Pelihahmot: Tarinoidensankarit
Pelihahmot ovat videopelien sielu, tuoden tarinat ja seikkailut eloon. Nämä hahmot voivat olla sankareita, antisankareita tai monimutkaisia hahmoja, jotka herättävät tunteita pelaajissa. Heidän persoonallisuutensa, ulkonäkönsä ja taitonsa luovat yhteyden pelaajiin, syventäen pelikokemusta. Pelihahmot voivat toimia inspiraationa ja opettaa arvokkaita elämänopetuksia. Niinpä he ovat olennainen osa videopelien vetovoimaa ja merkitystä pelaajille.
Garmin älykello käteen ja kohti parempaa hyvinvointia
Garmin on esitellyt uuden vivoactive 5 -älykellon vanhamman Garmin vivoactive 4 tilalle. Uudessa Garmin vivoactive 5 mallissa on kirkas AMOLED-kosketusnäyttö. Kohtuuhintaisessa, jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetussa laitteessa on laaja valikoima hyvinvoinnin seurantaominaisuuksia. vívoactive 5 auttaa ymmärtämään kehoa paremmin, neuvoo aktiivisempaan elämään ja tukee kuntoilutavoitteiden saavuttamisessa
