Tekoäly ei ole enää vain teknologia-alan termi, vaan osa monen suomalaisen arkea. Sen sovellukset ulottuvat yritysten prosessien automatisoinnista kodin arjen helpottajiin. Suomessa tekoälyn käyttö on kasvanut nopeasti viime vuosina: vuonna 2023 noin 15 % yrityksistä hyödynsi tekoälyä, mutta jo vuonna 2025 osuus oli noussut 24 %:iin. Yli sadan työntekijän organisaatioissa jopa yli puolet kertoi ottaneensa tekoälyratkaisuja käyttöön. Kehitystä tukee myös kansalaisten laaja kiinnostus ja avoimuus uusille teknologioille. Mikä on sinun suosikki tekoäly sovellus?
Tekoälyn käytön yleistyminen näkyy erityisesti markkinoinnin ja asiakaspalvelun automatisoinnissa, mutta myös sisällöntuotannossa. Generatiiviset sovellukset, kuten tekstin- ja kuvantuottajat, ovat tulleet tutuiksi niin nuorille opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. Suomessa tekoälyn käyttö on jo pohjoismaista huipputasoa: Microsoftin selvityksen mukaan 61 % suomalaisista organisaatioista hyödyntää tekoälyä, mikä on korkeampi osuus kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa.
Arjen tasolla tekoäly näkyy jo monissa sovelluksissa. Esimerkiksi hakukoneet, automaattiset käännöspalvelut ja sosiaalisen median algoritmit ovat kaikille tuttuja esimerkkejä. Lisäksi käytössä on sovelluksia kuten Google Translate, joka mahdollistaa reaaliaikaiset käännökset, sekä ChatGPT, jota suomalaiset hyödyntävät tekstien hiomiseen ja uusien ideoiden sparraukseen.
Nykyiset tekoälyn käyttökohteet Suomessa:
- Markkinoinnin automaatio ja asiakasanalytiikka
- Sisällöntuotanto ja kielen muokkaus
- Kuvien ja videoiden generointi
- Koodauksen tukityökalut
- Prosessien automatisointi suurissa yrityksissä
- Käännöspalvelut ja virtuaaliset assistentit
Tekoälyn historia ja suomalaiset pioneerit
Tekoälyn historia on pitkä. Virallinen lähtölaukaus oli vuonna 1956 Dartmouthin konferenssissa Yhdysvalloissa, jolloin termi ”tekoäly” otettiin käyttöön. Suomella on ollut tärkeä rooli kehityksen alkuvaiheissa: professori Teuvo Kohonen kehitti itseorganisoituvan kartan, neuroverkkotekniikan, joka mullisti tiedonkäsittelyn tutkimusta jo 1980-luvulla. Häntä pidetään edelleen yhtenä alan suurista pioneereista.
Tekoäly löysi Suomessa tiensä myös luoville aloille varhain. Yleisradion, Helsingin yliopiston ja Teatterikorkeakoulun yhteistyössä syntyi Paratiisiperhe-kuunnelma, jonka dialogi oli kokonaan tekoälyn kirjoittamaa. Tämä oli yksi ensimmäisistä kerroista, kun tekoäly osallistui taiteellisen sisällön luomiseen Suomessa.
Historialliset merkkipaalut osoittavat, että tekoäly on kulkenut pitkän matkan tieteellisistä kokeiluista jokapäiväiseen hyötykäyttöön. Samalla ne havainnollistavat, miten Suomi on ollut mukana kehityksessä jo varhaisessa vaiheessa.
Tekoälyn varhaisimmat askeleet:
- Dartmouthin konferenssi 1956 – tekoäly-termin synty
- Teuvo Kohosen itseorganisoituvat kartat – suomalainen innovaatio
- Paratiisiperhe-kuunnelma – tekoäly osana kulttuuria
Tekoälyn käyttäjät Suomessa
Tilastokeskuksen mukaan generatiivisia tekoälypalveluja käytti vuonna 2024 jo 23 % suomalaisista 16–89-vuotiaista. Käyttö on keskittynyt erityisesti nuoriin: lähes puolet 16–24-vuotiaista on hyödyntänyt tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Myös 25–34-vuotiaat ovat aktiivisia, ja heidän joukossaan käyttäjien osuus on 38 %.
Sukupuolittain tarkasteltuna miehet käyttävät tekoälyä naisia enemmän, etenkin teknisemmissä käyttökohteissa kuten ohjelmoinnin tukena. Toisaalta kielen muokkaus ja tiedonhaku ovat molemmilla sukupuolilla yleisiä sovelluksia. Käyttötarkoitusten jakauma kertoo siitä, että tekoäly on ennen kaikkea tiedon ja sisällön tuotannon apuväline.
Käytetyimpiä sovelluksia ovat olleet tiedonhaku (15 % käyttäjistä) ja tekstin tuottaminen tai muokkaaminen (14 %). Kuvien ja videoiden teko (5 %) sekä koodaus (4 %) ovat harvinaisempia, mutta niiden suosio kasvaa jatkuvasti. Esimerkkejä arjen käytöstä ovat Midjourney, jota käytetään kuvitusten luomiseen, sekä GitHub Copilot, joka nopeuttaa ohjelmoijien työskentelyä.
Suomalaiset tekoälyn käyttäjät:
- 16–24-vuotiaat: lähes 45 % käyttäjiä
- 25–34-vuotiaat: noin 38 % käyttäjiä
- Käytetyimmät palvelut: tiedonhaku, tekstin kirjoittaminen, kuvat ja koodaus
Suomi osana Eurooppaa ja maailmaa
Suomi on Pohjoismaiden kärkeä tekoälyn käyttöönotossa. Microsoftin selvityksen mukaan 61 % organisaatioista hyödyntää tekoälyä, mikä on huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa (45 %) tai Tanskassa (48 %). Tämä kertoo suomalaisen yrityskentän ennakkoluulottomuudesta ja valmiudesta ottaa käyttöön uusia teknologioita.
Kansainvälisesti Suomi sijoittuu Oxford Insightsin arvioissa maailman kärkimaiden joukkoon tekoälyvalmiuksien suhteen. Myös Ruotsi kuuluu samaan ryhmään, mutta muualla Euroopassa kehitys on ollut hitaampaa. Generatiivisen tekoälyn globaalit läpimurrot, kuten ChatGPT:n esiinmarssi, ovat tuoneet tekoälyn osaksi laajempaa kansainvälistä keskustelua.
Pohjois-Euroopan vahvuutena on ollut valmius hyödyntää tekoälyä tuottavuuden kasvattamisessa. Tämä saattaa tulevaisuudessa tarjota kilpailuetua suhteessa muuhun Eurooppaan, jossa tekoälyn omaksuminen on ollut hitaampaa.
Vertailulukuja:
- Suomi: 61 % organisaatioista hyödyntää tekoälyä
- Norja: 52 %
- Tanska: 48 %
- Ruotsi: 45 %
Tekoälyn tulevaisuuden näkymät
Asiantuntijat arvioivat, että generatiivinen tekoäly voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 20–25 miljardilla eurolla seuraavien vuosien aikana. Tämä merkitsisi noin 8 %:n lisäystä talouteen. Tekoäly nähdäänkin merkittävänä kasvun ajurina, joka voi parantaa yritysten tehokkuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
EU:n suunnitteilla oleva tekoälyasetus tuo kuitenkin myös uusia vaatimuksia. Suuririskiset sovellukset joutuvat läpäisemään tarkat arvioinnit ja saamaan CE-merkinnän ennen käyttöönottoa. Tämä varmistaa turvallisuuden, mutta voi myös hidastaa kehitystä. Suomi on ollut aktiivinen osapuoli sääntelyn valmistelussa ja pyrkinyt löytämään tasapainon innovaation ja turvallisuuden välillä.
Myös teknologinen infrastruktuuri kehittyy vauhdilla. Euroopan tehokkaimpiin kuuluva Lumi-supertietokone tukee tekoälytutkimusta Suomessa. Sen laskentateho mahdollistaa entistä laajemmat kokeilut ja sovellukset, joista hyötyvät niin tutkimuslaitokset kuin yrityksetkin. Lisäksi suomalaiset startupit kehittävät jo tekoälyyn perustuvia sovelluksia esimerkiksi terveydenhuollon diagnostiikkaan ja maatalouden satotietojen analysointiin.
Tulevaisuuden näkymät:
- 20–25 miljardin euron kasvu BKT:hen tekoälyn ansiosta
- EU:n uusi tekoälyasetus – riskiluokittelu ja vaatimustenmukaisuus
- Lumi-supertietokone tukee tutkimusta ja sovelluksia
- Tekoälyä hyödyntävät uudet sovellukset terveydenhuollossa ja maataloudessa
